Puheenjohtajalta

Yrjö 2017

60 vuotta Suomi-Kreikka ystävyysyhdistyksiä

Suomessa toimii yli sata eri maiden ystävyysyhdistystä, joista jokaisella on oma tarinansa. Kreikalla on oma monituhatvuotinen historiansa, johon perustui myös antiikin Rooman ja sittemmin koko Euroopan sivistys, taiteet ja tieteet sekä demokraattiset hallintomuodot.

Antiikin Kreikan tutkimus on pitkään ollut Suomessa sekä vilkasta että arvostettua. Tutkijat saatiin usein pitämään esitelmiä omilta eri-koisaloiltaan myös laajalle yleisölle. Näin syntyivät ensimmäiset Kreikan ystävien yhteisöt ja myös ensimmäinen ystävyysyhdistys, 26.2.1957 perustettu Helsingin Suomi-Kreikka yhdistys.

Kreikka on aina ollut tärkeä matkailukohde. Mutta 1970-luvulla matkustus sinne helpottui ja alkanut tilauslentotoiminta teki siitä jo monien kukkarollekin sopivan. Hellaan rantoja, vuoria ja historiallisia kohteita katsottiin nyt myös uusien turistien silmin. Monet halusivat myös koti-maassa vaihtaa kokemuksia sekä kuulla lisää matkakohteista ja kreikkalaisuuden eri puolista. Niinpä uusia Suomi-Kreikka yhdistyksiä syntyi eri puolille maatamme. Tärkeitä olivat antiikin esitelmien ohella myös ruoka- ja juomakulttuuri, kreikkalainen musiikki ja kansantanssit, nykyisen Kreikan historia ja elämäntavat.

Kaikki suuressa innostuksessa perustetut yhdistykset eivät kuitenkaan ole enää toiminnassa. Yhdistystoiminnassa on yleensäkin muodollisia kokouksia ja säädeltyä tilinpitoa, jotka eivät vedä nuoria mukaan. Sen sijaan on syntynyt paljon erilaisia sosiaalisessa mediassa toimivia Kreikkaryhmiä. Yhdistysmuodolla on kuitenkin omat etunsa varainhoidon vastuissa ja verotuksessa. Nyt juhliva Helsingin yhdistys on aktiivisuutensa ansiosta pystynyt jo vuosikausia säilyttämään huomattavan suuren jäsenmääränsä. Myös useat maaseudun suurehkot yhdistykset ovat edelleen hyvin toimintakykyisiä, mutta monilla yhdistyksillä jäsenmäärät laskevat ja aktiivit ikääntyvät.

Yhteistoimin voidaan pyrkiä hankkimaan uusia jäseniä ja kehittelemään toimintamuotoja. Liitossa on pohdittu uudelleen jäsenlehden merkitystä. Vaikka Filellinas on saatavissa sähköisessä muodossa, monet jäsenemme haluaisivat edelleen lukea painettua lehteä. Jäsenyydestä tulisi saada myös muutakin hyötyä, esimerkiksi alennuksia sekä Suomessa että Kreikassa. Nuoria voidaan kannustaa mukaan erityisesti sosiaalisessa mediassa sekä yhteistyöllä koulujen kanssa.

Lämpöiset onnittelut juhlivalle Helsingin yhdistykselle!

Yrjö Viinikka

.