1 § NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE JA KIELET

Yhdistyksen nimi on Suomi-Kreikka yhdistysten liitto ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko valtakunta. Yhdistystä sanotaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kieli on suomi.


2 § TARKOITUS

Liiton tarkoituksena on toimia jäsenyhdistyksiensä yhdyssiteenä ja lisätä Kreikan maan ja kansan tuntemusta sekä levittää tietoa antiikin ja tämän päivän Kreikan sivistyksestä, historiasta ja yhteiskunnasta. Liitto on epäpoliittinen eikä näin ollen ota poliittista kantaa.


3 § TOIMINNAN LAATU

Tarkoituksiensa toteuttamiseksi liitto tekee jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella liiton tarkoitusperiä edistävää valistustyötä, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, järjestää kokouksia ja kursseja, edistää kreikan kielen opetusta sekä avustaa yhteydenpidossa Suomen ja Kreikan viranomaisiin.

Toimintansa rahoittamiseksi liitto kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, järjestää varainkeräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä sekä ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

Toimintaansa varten liitto hankkii tarvittaessa asianomaisen luvan.


4 § JÄSENET

Varsinaiset jäsenet

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voivat päästä rekisteröidyt Suomi-Kreikka paikallisyhdistykset, jotka liittohallitus hyväksyy jäseniksi. Jäseneksi pyrkivän on lähetettävä kirjallinen anomus liittohallitukselle.

Tukijäsenet

Tukijäseniksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, oikeuskelpoinen yhteisö, säätiö taikka yksityinen henkilö.

Jäsenmaksut

Jokainen varsinainen jäsen ja tukijäsen suorittaa jäsenmaksuna sen määrän, jonka varsinainen liittokokous kuluvaa kalenterivuotta varten kummallekin jäsenryhmälle vahvistaa. Jäsenmaksujen kantoperusteena käytetään jäsenyhdistysten jäsenmäärää toimivuoden ensimmäisenä päivänä.


5 § LIITON TOIMIELIMET

Liiton johdon muodostavat liittokokous ja liittohallitus. Päätäntävaltaa käyttää liittokokous ja toimeenpanovaltaa liittohallitus.


6 § LIITON KOKOUKSET

Varsinaiset kokoukset

Liiton on pidettävä joka vuosi yksi (1) varsinainen liittokokous, joka on syyskuussa tai lokakuussa.

Ylimääräiset kokoukset

Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittokokous itse tai liittohallitus niin päättää tai milloin vähintään kaksi (2) sääntöjen 4 §:ssä mainittua liiton varsinaista jäsentä tai yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityisesti ilmoitetun asian käsittelyä varten liittohallitukselta pyytää, jolloin kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun ylimääräistä liittokokousta on asianmukaisesti pyydetty.

Kokouskutsu

Kokouskutsun toimittaa liittohallitus ja se on lähetettävä kirjallisesti tai sähköisesti tätä varten liiton jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen vähintään kolme (3) viikkoa ennen kokousta.


7 § LIITTOKOKOUSTEN OSANOTTAJAT JA ALOITEOIKEUS

Äänivaltaisuus

Liittokokouksiin on kullakin varsinaisella jäsenellä oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja jäsenmääränsä kutakin alkavaa sataa (100) jäsentä kohti, kuitenkin enintään kolme (3) yhdistystä kohti. Edustusoikeus ja äänivaltaisuus liittokokouksissa on vain jäsenmaksunsa maksaneilla varsinaisilla jäsenillä.

Päätöksenteko

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Äänestys on toimitettava umpilipuin, milloin vähintään kaksi (2) äänivaltaista osanottajaa sitä pyytää.

Aloiteoikeus

Aloiteoikeus liittokokouksissa on liiton jäsenillä ja liittohallituksella. Aloitteet on jätettävä liittohallitukselle viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.


8 § LIITTOKOKOUKSEN ASIAT

Liittokokouksessa

• käsitellään liittohallituksen selonteko liiton toiminnasta
• käsitellään tilikertomus ja toiminnantarkastajain / tilintarkastajain lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös
• päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä
• liittohallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille
• käsitellään liiton toimintasuunnitelma
• määrätään varsinaisten ja tukijäsenten jäsenmaksun suuruus ja käsitellään talousarvio
• valitaan liittohallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet, joiden toimikausi alkaa liittokokouksesta ja kestää seuraavaan liittokokoukseen saakka. Vaalikelpoisia ovat vain jäsenyhdistysten jäsenet
• valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa tai kaksi (2) tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilit ja hallinto
• käsitellään aloitteet
• käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

9 § LIITTOHALLITUS

Jäsenet

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja liittokokouksen valitsemat vähintään neljä (4), enintään kaksitoista (12) muuta varsinaista jäsentä. Liittohallituksen muille varsinaisille jäsenille liittokokous valitsee myös henkilökohtaiset varajäsenet.

Päätösvaltaisuus

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Läsnäolo- ja puheoikeus

Liittohallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin liiton jäsenyhdistysten jäsenille.

Liittohallituksen tehtävät

Liittohallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muutoin edellyttävät:

johtaa liiton toimintaa liittokokousten päätösten mukaisesti sekä tehdä aloitteita liiton toiminnan  kehittämiseksi ohjata jäsenten toimintaa sekä valvoa sääntöjen sekä liittokokousten päätösten  noudattamista valmistella liittokokousten käsiteltäviksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle vahvistaa jäsenyhdistysten säännöt ja sääntömuutokset sekä hyväksyä uudet jäsenet.

Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä. Juoksevissa asioissa nimen kirjoittaa sihteeri tai taloudenhoitaja yksin.

Toiminta- ja tilivuosi

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään 15. helmikuuta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 15. maaliskuuta liittohallitukselle.


10 § PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT JA OIKEUDET

Liiton puheenjohtajan tulee valvoa, että liiton toimintaa johdetaan sääntöjen ja liiton johdon päätösten mukaisesti. Puheenjohtajalla on oikeus osallistua kaikkiin liiton jäsenten kokouksiin ja tilaisuuksiin.


11 § EROTTAMINEN JA EROAMINEN

Jos liiton varsinainen jäsen ei suorita jäsenmaksujaan taikka on muutoin jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin se liittoon liittyessään on sitoutunut, tai jos se on toiminut liittoa vahingoittavalla tavalla, on liittohallituksella oikeus erottaa se.

Erottamispäätöksestä jäsenellä on oikeus valittaa liittokokoukselle jättämällä kirjallinen valitus liittohallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Jos liittokokous, kuultuaan liittohallitusta ja erotettua jäsentä tai erotetun jäsenyhdistyksen hallitusta sekä hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen, se tulee voimaan heti.

Jos varsinainen jäsen tai tukijäsen eroaa liitosta, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettava erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.


12 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA LIITON PURKAMINEN

Kysymys näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta voidaan ottaa esille ainoastaan sitä varten ilmoitetussa liittokokouksessa. Päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä. Purkamispäätös on voimaan tullakseen vahvistettava toisessa aikaisintaan kahden (2) viikon kuluttua pidettävässä, sitä varten ilmoitetussa liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

Liiton purkautuessa liiton varat luovutetaan Helsingin yliopistolle. Liiton tullessa lakkautetuksi on sen varat luovutettava samalle taholle.